Näin turvaat yrityksesi – valmistaudu eron, sairastumisen ja kuoleman varalle

Kun yrittäjä eroaa, sairastuu tai kuolee, voi yrityksen toiminnan jatkuminen olla vaakalaudalla, mikäli kriisitilanteisiin ei ole valmistauduttu asianmukaisesti. Monet yrityksen toimintaa uhkaavat kriisit ovat onneksi vältettävissä varsin pienellä vaivalla hyvällä ennakkosuunnittelulla.

Kun avioliitto päättyy

Avioliiton päättymisellä eron tai puolison kuoleman seurauksena voi olla ennalta arvaamattomia seurauksia yrityksen jatkon kannalta. Kun puolisot solmivat avioliiton, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioliiton purkautuessa avioeron tai kuoleman vuoksi, avio-oikeus merkitsee ex-puolison, lesken tai tietyissä tapauksissa kuolinpesän oikeutta saada omaisuuden osituksessa lähtökohtaisesti puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Se puoliso, jolla on enemmän varallisuutta, joutuu suorittamaan vähempivaraiselle puolisolle tasinkoa omaisuudestaan niin, että puolittamisperiaate toteutuu. Useimmiten yrittäjän koko omaisuus tai merkittävä osa siitä on tavalla tai toisella kytköksissä yritystoiminnan harjoittamiseen. Osituksen toteuttaminen pääsäännön mukaisesti voi lamaannuttaa yrityksen toiminnan. Tästä syystä on erotilanteiden varalle syytä varmistaa, että yrittäjä ei joudu esimerkiksi tasingon maksun vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Riitojen ehkäisemiseksi ja yrityksen toiminnan turvaamiseksi puolisot voivat tehdä ennen avioliiton solmimista taikka sen jälkeen avioehtosopimuksen eron tai kuoleman varalta. Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, ettei kummallakaan taikka toisella puolisoista ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen tai tiettyyn osaan siitä. Avio-oikeutta koskeva määräys voidaan antaa myös testamentilla, lahjakirjan ehdossa taikka henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen yhteydessä.

On syytä myös tiedostaa, että avoliiton päättyessä avoeroon tai kuolemaan, ex-avopuolisolla tai tämän jälkeläisillä on tietyin edellytyksin oikeus vaatia toiselta avopuolisolta avoliittoa koskevassa laissa tarkoitettua hyvitystä. Avopuolisot voivat keskenään avoliittosopimuksessa ennakolta sopia, ettei heillä tai heidän perillisillään ole oikeutta vaatia hyvitystä avoliiton päättyessä.

Kun yrittäjä kuolee

Jos henkilö ei ole laatinut testamenttia, määrää laki, kuka hänet perii. Leski ei peri mitään, mikäli kuolleelta puolisolta on jäänyt lapsia. Leskellä on kuitenkin lain perusteella asumisoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Avopuoliso ei peri vaikka ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäisi rintaperillisiäkään eikä avoleskellä ole asumisoikeutta avopuolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Asumisoikeus voidaan kuitenkin perustaa testamenttimääräyksellä. Testamentilla on muutenkin mahdollisuus määrätä perintökaaren mukaisesta perimysjärjestyksestä poikkeamisesta, turvata lesken asemaa paremmaksi kuin mitä se lakisääteisesti on sekä turvata muutoin perinnöttä jäävän avopuolison asemaa. Osapuolet voivat esimerkiksi haluta turvata, että leskeksi jäävä puoliso voi jatkaa yritystoimintaa.
Yrityksen omistajan on järkevä tehdä testamentti, jolla varmistetaan yritystoiminnan häiriötön jatkuminen. Suunnittelussa on huomioitava sekä sopiva yrityksen jatkamismalli että verotukselliset näkökohdat. Verolait tarjoavat merkittäviä etuja sukupolvenvaihdostilainteisiin. Joissain tilanteissa voi olla järkevä tehdä lesken hyväksi hallinta-oikeustestamentti, jolloin omistusoikeus perittävään omaisuuteen siirtyy vainajan perillisille, mutta leski saa omaisuuteen hallintaoikeuden. Näin perilliset eivät pääse myymään omaisuutta, johon hallintaoikeus on pidätetty. Hallintaoikeuden pidättäminen leskelle alentaa perillisille tulevien verojen määrää, koska heidän omistamaansa omaisuutta rasittaa lesken hallintaoikeus. Testamentin avulla voi tehdä myös merkittävää verosuunnittelua esimerkiksi siirtämällä omaisuutta perintönä yhden sukupolven yli lapsenlapsille. Testamentilla voi lisäksi estää, että perintö ei valu perillisen erotessa ex-vävylle tai -miniälle. Tämä tapahtuu sulkemalla pois lasten puolisoiden avio-oikeus perintönä saatuun omaisuuteen ja näin pitämällä omaisuus suvussa.

Kun yrittäjä sairastuu

Yrityksen jatkamisen kannalta on tärkeää tehdä suunnitelma sen varalle, että yrittäjä yhtäkkiä sairastuu eikä kykene huolehtimaan yrityksestä ja siihen liittyvien taloudellisten asioiden hoitamisesta.

Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa ja yrityksensä hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Edunvalvontavaltakirjassa henkilö voi määrätä, kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavalla asioita on hoidettava. Yrittäjä tai yrittäjäpariskunta voi järjestää yritystoiminnan sujuvamman jatkamisen määräyksillä siitä, kuka edustaa sairastunutta yrittäjää, jos hän ei siihen vanhuuden tai yllättävän sairastumisen vuoksi kykene.

Asiantuntevaa apua

Testamentin, avioehtosopimuksen, edunvalvontavaltakirjan ja muiden asiakirjojen laatimisessa on aina syytä käyttää asiantuntijaa, jotta lain muotomääräykset varmuudella toteutuvat ja asiakirjat ovat päteviä. Laki sisältää eri tapauksia koskevia poikkeuksia ja kulloisenkin yksittäistapauksen juridisen aseman selvittämiseksi on käytettävä asiantuntijaa.

Annamme mielellämme lisätietoja, puh. 017 266 0400 tai toimisto@hyvarinen-paakko.fi.

Kirjoittajat:

Tiia Konttinen, varatuomari (p. 040 750 4487), Henri Hyvärinen, asianajaja (p. 040 718 6666)