Avainsana-arkisto: Asianajotoimisto

Asianajaja Timo Pennanen on kutsuttu toimistomme uudeksi osakkaaksi

Asianajaja, varatuomari Timo Pennanen on aloittanut Asianajotoimisto Forte Oy:n (Asianajotoimisto Hyvärinen & Pääkkö Oy) osakkaana 12.08.2019.

Pennanen on toiminut asianajotehtävissä Kuopiossa vuodesta 1993 lukien, ensin Asianajotoimisto Timo Tanskanen Oy:n palveluksessa 1990 – luvulla ja sen jälkeen osakkaana Asianajotoimisto Karhinen, Pennanen & Taponen Oy:ssä aikajaksolla 2002-2019.

Pennasen erityisosaamisalueita ovat oikeudenkäynnit (kiinteistö- ja asuntokauppariidat), perhe- ja perintöoikeus, insolvenssioikeus (konkurssiasiat) sekä urheiluoikeus.

Pennasen luottamustoimet painottuvat yhdistystoimintaan, hänen toimiessa mm. Urheilun Oikeusturvalautakunnan jäsenenä (2012- ) sekä Kansainvälisen Triathlonliiton välimiesoikeuden jäsenenä (2016- ).

Timo Pennasen yhteystiedot; puh. 0500 674 445, timo.pennanen@hyvarinen-paakko.fi

Urheilusta saatavien tulojen verotus uudistui

Verohallinto on antanut  kaksi uutta ohjetta urheilusta saatavien tulojen verotuksesta. Urheilusta saatujen tulojen verotus –ohjeessa käsitellään urheilusta saatujen tulojen verokysymyksiä tuloverolain näkökulmasta. Toinen ohje käsittelee samaa aihetta kansainvälisissä tilanteissa.

Urheilun tai urheilijan käsitettä ei verolainsäädännössä ole määritelty, mutta kotimaisia tilanteita varten annetun ohjeen johdannon mukaan urheilua on esimerkiksi perinteisten fyysisten lajien ohella eräänlaiset taitolajit kuten biljardi, shakki ja bridge, sekä myös elektroninen urheilu. Pokeria ei pidetä urheiluna, mutta sillekin on oma verotusohjeensa. Nyt julkaistu ohje ei koske myöskään muita urheilun piirissä toimivia henkilöitä kuin urheilijoita, esimerkiksi erotuomari ja valmentajat jäävät sen ulkopuolelle.

Verotuksen näkökulmasta urheilu voi olla harrastustoimintaa, tulonhankkimistoimintaa tai elinkeinotoimintaa, ja ratkaisevaa ei ole se millä tasolla ja kuinka tavoitteellisesti urheilua harrastetaan. Verovapaata on vain tulo, joka on erikseen säädetty verovapaaksi, kaikki muu tulo on lähtökohtaisesti veronalaista tuloverolain laajan tulokäsitteen mukaisesti. Harrastustoiminnassa saadut tulot, jos niitä on, kattavat kuitenkin vain toiminnasta aiheutuneita kuluja. Tulonhankkimistoiminnassa taasen tulot kattavat ainakin osan urheilijan elantomenoista. Koska harrastustoiminnassa syntyneet kulut ovat pääsääntöisesti verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja, ei harrastustoiminnan kuluja voi siten vähentää verotuksessa. Urheilu voi tietysti olla myös osaksi harrastustoimintaa ja osaksi tulonhankkimistoimintaa. Tällöin esimerkiksi yksittäisistä kilpailusta saadut palkinnot voivat olla veronalaisia, ja kilpailuihin kuuluvat menot vähennyskelpoisia.

Urheilijan tulot on ohjeessa jaettu urheilijan palkkaan, urheilijan palkkioon, muihin urheiluun liittyviin tuloihin ja muihin urheilijan saamiin tuloihin. Palkka on työsuhteisen urheilijan saama korvaus, urheilijan palkkio voi olla esimerkiksi kilpailussa sijoituksen perusteella maksettava palkkio tai sponsorin maksama korvaus. Muita urheiluun liittyviä tuloja ovat mm. apurahat ja stipendit. Tunnustuspalkinnot ovat tietyin edellytyksin verovapaita.

Vielä ohjeessa on käsitelty erilaisia urheilijan rahastoja. Urheilija voi edellytysten täyttyessä säästää osan urheilutuloistaan verovapaasti urheilijarahastoon, jonka tarkoituksena on turvata uran päättymisen jälkeistä toimeentuloa. Urheilijarahastoon siirretyt varat nostetaan veronalaisena tulona urheilu-uran päättymisen jälkeen.

Annamme mielellämme lisätietoja, puh. 017 266 0400 tai toimisto@hyvarinen-paakko.fi.

Kirjoittaja; asianajaja Roope Tsupari, 044 555 5041

Lakiin lapsen huollosta- ja tapaamisoikeudesta tulossa muutoksia

Oikeusministeriö ilmoitti viime viikolla, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Lakia muutetaan vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista. Lainmuutokset edellyttävät täytäntöönpanotoimia, kuten muutoksia kuntien tietojärjestelmiin sekä viranomaisten kouluttamista.

Lapsenhuoltolain uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen kirjataan lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä. Tällainen suhde on voinut muodostua esimerkiksi samassa taloudessa asuneeseen isovanhempaan, sijaisvanhempaan tai vanhemman entiseen puolisoon.

Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. Vieraannuttamisella tarkoitetaan yleensä vanhemman käyttäytymistä tavalla, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta tai estää sen kokonaan.

Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä nopeutetaan ja lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn parannetaan. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella laajennetaan.

LIsätietoja; Asianajaja Karoliina Partanen, 050 4943585